Medieval Turku

Olettehan huomanneet, että Turku on palannut keskiajalle?

Vanhalla Suurtorilla vietetään keskiaikaisia markkinoita tämän viikon ajan. Kävin tänään mummun ja hänen miehensä kanssa katsastamassa tunnelmaa.

Matkalla käytiin kahvilla Café Artissa ja Pinellan terassilla taas nautittiin kylmää juomaa.

Pretty in pink

Puhelin sai viimeinkin oman kodin. Ja tänään asusteet oli valittu sävysävyyn. Pinkki ei yleensä kuulu värivalikoimiini, voi sitä silloin tällöin käyttää.

Sain mummilta kivan neulemekon, joka on muutamaa kokoa liian iso. Ajattelin kokeilla, josko se soveltuisi vyön avulla käyttöön. Kakkossuunnitelma on peseminen hieman liian lämpimässä.

Arvatkaapa minkä värinen mekko on? Pinkki tietysti!

Äidin kasvimaalla

Sieltähän sitä löytyi, raparperia.

Viikonlopuksi pitäisi leipoa piirakkaa, tänään testattiin kiisseliä.

Hmmm. Tulipa mieleeni yksi ehdokas blogin nimeksi. Täytyy hieman pureskella sitä, nyt kuulostaa hyvältä.

Hyvää juhannusta!

Tästä alkaa loma!

Kakkuja kupeissa

Suklaalla ja mangolla

100 g voi/juokseva margariini
1 dl kaakaojauhetta
2 kpl kananmunaa
2 dl sokeria
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maito
100 g tummaa suklaata
100 g valkosuklaata
2 dl mustaherukoita

Kuorrutus
100 g valkosuklaata
100 g mangotuorejuusto
1 dl tomusokeria

Rouhi suklaat karkeaksi rouheeksi veitsellä.

Sulata voi. Sekoita joukkoon kaakaojauhe.

Riko kananmunat kulhoon. Sekoita joukkoon sokeri ja vatkaa kevyesti sekaisin.

Sekoita voi-kaakaoseos ja muna-sokeriseos.

Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää taikinan joukkoon vuorotellen maidon kanssa.

Nostele suklaapalat ja mustaherukat taikinan joukkoon.

Laita taikinaa muffinsivuokiin niin, että vuokaan jää puolisen senttiä tilaa. Muffinsipelti on ehdoton! Pysyy muoto nättinä. Paista 25 min 200-asteessa. Saa jäädä sisältä hieman taikinaiseksi. Anna jäähtyä.

Sulata valkosuklaa. Jäähdytä kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon mangotuorejuusto ja tomusokeri, kunnes seos on tasaista.

Nostele kuorrutus pursotinpussiin tai vahvaan pakastepussiin, johon on leikattu kulmaan pieni reikä. Pursota kuorrutusta muffinsien päälle.

Suosittelen tekemään kuorrutusta tuplasatsin, itsellä ainakin loppui kesken. Tästä tulee noin 15 kakkua kupissa.

Pikainen pako arjesta

Tänään paettiin kaupungista vaikka Turun rajojen ulkopuolelle ei menty. Saunottiin ja syötiin makkaraa.

Lomatunnelmaa

Kesäloma on vain muutaman päivän päästä! Jotta lomailu varmasti onnistuu, olen hieman harjoitellut etukäteen.

Harjoitteluun on kuulunut aamiainen torilla auringosta nauttien, muuten vain toritunnelman haisteleminen ja sorsien kuvailu niiden nauttiessa Aurajoen kylpylässä.

Uunituoretta

Saaristolaisleipä

1l rasvatonta piimää
2,5 dl leipäsiirappia (tai tummaa)
2 tl suolaa
3 dl kaljamaltaita
2 pss kuivahiivaa
3 dl vehnäleseitä
5 dl karkeita täysjyväruisjauhoja
7 dl vehnäjauhoja

Pinnalle
3 rkl leipäsiirappia (tai tummaa)
3 rkl vettä

Lämmitä piimä reilusti kädenlämpöiseksi (se perus 42 astetta). Sekoita kuivahiiva maltaisiin. Sekoita joukkoon siirappi, suola ja maltaat. Jätä pehmenemään 15 minuutiksi.

Sekoita leseet ja jauhot omassa kulhossa. Lisää piimäseokseen seosta pari desiä kerrallaan puuharukalla hyvin sekoittaen. Sekoita kunnes seos on tasainen.

Kohota taikinaa liinan alla tunti.

Sekoita kohonneesta taikinasta puuhaarukalla ilmakuplat pois.

Kaada taikina kahteen 1,5 litran voideltuun vuokaan. Tasoita leipien pinta kostutetuin käsin. Anna kohota puoli tuntia.

Paista leivät 175-asteisen uunin alatasolla tunti. Voitele pinta siirappivedellä ja paista vielä 30 min. Kumoa leivät heti uunista oton jälkeen.


Resepti oli helppo, mutta aikaa kannattaa varata. Leivän pitäisi olla parasta parin päivän päästä ja se säilyy pitkään.

Itsellä käytössä oli silikonivuoka, joka jätti leipään tuollaisen hieman kiiltävän pinnan. Toinen vuoka oli perinteinen, joka tässä tapauksessa säilytti muotonsa hieman paremmin :)

Miehen euro on naisen 80 senttiä

Käytiin lauantaina pienellä kaveriporukalla Kertussa syömässä. Oltiin miehen kanssa ensimmäisinä paikalla (kotikenttäetu) ja tilattiin alkujuomat. Mulle tyttödrinksu ja miehelle miehinen olut.

Nämä onneksi menivät miehen kukkarosta ;)

Ps. Vaikkakin otsikossa voi piileä totuuden jyvä, on tämä postaus tehty huumorilla.

Pinkkiä

Täytyy sanoa, että vaikka kännykällä bloggaaminen on äärimmäisen helppoa ja kätevää, niin välillä kaipaa läppäriä bloggailuun. Oma kone vetelee viimeisiään (ei sammu tai pääse nettiin) ja miehen kone ei myöskään ole nopeimmasta päästä.

Nyt olen erityisesti kaivannut konetta kun mieli tekisi hieman uudistaa blogin ulkoasua. Nimikin kaipaa mielestäni jotain. Mistä ihmeestä bloggaajat keksivät niin hyviä nimiä blogeilleen! Itse kaipaisin ehkäpä jotain lyhyempää ja ytimekkäämpää.

Millainen teidän mielestä on hyvä blogin nimi? Löytyykö ideoita mikä nimi sopisi blogilleni?

Kuvituksena toimii Roccassa nauttimani upean värinen tee. Kuva ei tee värille oikeutta, niin herkullisen värinen se oli.

Kävelyllä

Ihastuin jälleen kotikaupunkiini. Lähdettiin miehen kanssa kävelylle jokirantaa pitkin. Joskus olen reittiä pitkin kävellyt, mutta en niin pitkälle kuin tänään.

Voitteko uskoa, etten ole aiemmin tuolla kävellyt? Itseä ainakin hieman nolottaa myöntää. Kerta ei varmasti ollut viimeinen! Ja ihan meidän nurkilla.

Ovatko maisemat teille tuttuja?

Ajattelin haastaa kummitytön äidin ja tietenkin kummitytön tuonne kävelylle joku kaunis kesäpäivä. Haaste on heitetty :)

Jokirannassa

Käytiin pienellä kaupunkikävelyllä miehen kanssa, haistelemassa kotikaupungin tunnelmaa. Emme kumpikaan ole huomanneet kuinka upea julkisivu Börsistä löytyy! Jäimme molemmat katselemaan sitä ja ihmettelemään onko se aina näyttänyt tuolta.. Hmmm. Melko eurooppalaista mielestäni.

Jokirantaan suunnattaessa silmäni havaitsivat jotain muuta kivaa, markkinatunnelmaa. Harmi vain, että siellä jo purettiin kojuja. Ajattelin huomenna käydä kurkkaamassa josko kojut palaisivat. Oli juustoja, suklaata, pikkuherkkuja, saippuoita.

Turku <3

Kuulumisia

Kesä on alkanut (vaikka joka päivä ei siltä näytäkään), sillä tämä tytteli on töissä useammin kuin opiskellessa. Varma kesän merkki.

Vapaapäivinä olen litteroinut graduaineistoa ja kesäflunssankin olen napannut.

Nyt kun kroppa ja mieli ovat jotenkuten tottuneet työskentelyyn useampana päivänä, on blogista huolehtiminen mahdollisempaa. Aurinkoinen keli myös houkuttelee kuvaamaan, kuvattomat postaukset on tylsiä!

Kesäkuun ensimmäisenä

Ei ollut kovinkaan kesäistä. Piristystä harmaaseen ja sateisen päivään toi kauniit kukinnot ja loistoseura. Juuri kun pääsin bussilla töistä keskustaan, minut houkuteltiin (ei muuten paljoa vaatinut) Skanssiin.

Kesähepeneet saivat jäädä kaappiin odottamaan lämpimämpiä ilmoja, takki ja huivi piti heittää päälle. Toisaalta takki ja miehen Ruotsista tuoma huivi ovat suosikkeja, joten niiden pukeminen ei haittaa.

Parasta kuitenkin päivässä on pikkuveljen (no joo, mä jään kakkoseksi) valmistuminen puusepäksi! Ylpeä isosisko.